Calle Narciso 6, as. 13

Tänään meille, ja erityisesti Meerille koitti joulu, kun saatiin vieras Oulusta. Elli liittyy meidän koplaan seuraavaksi kahdeksi viikoksi. Mukana oli terveisiä Suomesta: jenkkiä, sisua, salmiakkia, kaksi pussia säkkiä irtokarkkia, ruisleipää, kardemummaa ja kuivahiivaa. Vau, meillä tuoksuu pian pulla. 



Huomenna saadaan vielä toinen vieras, ja sitten on jengi hetkeksi aikaa kasassa. Tulevien vieraiden iloksi (ja kotiyleisön pyynnöstä), näette muutaman kuvan meidän majatalosta. Aloitetaan aulasta. Miksi Suomessa ei kerrostalojen sisääntuloaula näytä tältä? 

Eteinen.

 Tässä on kodin sydän, jossa me vietetään huomattavan suuri osa ajastamme. Kovin on viihtyisä paikka siis.

Datausnurkkaus. Tässä kuluu se loppuaika.

  

Täällä me opiskellaan. (eli vietetään ylivoimaisesti vähiten aikaa...) 

Siinä toinen puoli terassia. Ja sitten tähän väliin niitä arjen realiteetteja. Kuvassa näkyvä vesiletku on maassa kahdesta syystä. Meidän terassi toimittaa vessan virkaa paikallisille puluille. Kuten vesilammikoista voi päätellä lattia on juuri pesty (taas). Letku maassa esittää käärmettä pelottaen linnut pois, ainakin teoriassa. Käytännössä me tartutaan siihen kerran päivässä ja pestään pois kurat, joita sielä on ihan yhtä paljon päivästä toiseen. Viisaita puluja täällä päin. Pitäis vissiin tehdä vaikka kieli tolle käärmeelle ni toimis paremmin.





 Ja toinen makuuhuoneista. Nyt kun armas ilmastointilaitekin on vihdoin ryhtynyt puhaltamaan 30 asteen sijasta 10 astetta viileämpää ilmaa, on yötkin ihan miellyttäviä. Taka-alalla paistaa aurinko terasille johtavista ovista. Jep, vielä kotona haaveilin kuinka avoimista ovista vienosti puhaltava tuulenvire heiluttelisi hiljaa auringossa kuultavia valkoisia pellavaverhoja. Todellisuudessa nuo ovet pysyy tiukasti suljettuna, jotta Junkersin yön aikana vaivoin 27 asteiseksi jäähdyttämä ilma pysyisi sellaisena edes puoleen päivään.

Kaiken kaikkiaan elämä täällä hotellissa on kovin rentoa ja huoletonta. (Mainittakoon vielä, että kuvissa näkyvälle marmorilattialle on kirjoitettu jo monta oodia, esim. oot silkkii mun jaloissani... Voisi kai sitä turhemmallekin asialle sydämensä menettää!)

Sydämellisesti tervetuloa siis kaikki vanhat ja uudet vieraat nauttimaan elämästä ja auringosta!

Ps. Lievää odotusta ilmassa. Huomenna me päästään Pihlan kanssa näkemään Costa del Solin kukkuloita hevosen selästä!!